Ninan haasteena kilpailemisessa on hänen itselleen asettamat paineet. Jos Nina pääsee lähtemään kilpailuihin ilman paineita kuten esimerkiksi kauden alussa kun odotuksia ei vielä ole, suoritus on usein rento ja hyvä. Jos taas paineet pääsevät nousemaan esimerkiksi aiemman menestyksen jäljiltä, tulee suorittamisesta väkinäistä ja vaikeaa. Ninan mielessä pyörii myös usein se, mitä muut ajattelevat hänestä ja hänen suorittamisestaan, joka ei tietenkään helpota itse asetettujen paineiden työstämistä.
Työskentelimme ongelman kanssa jo kuluneella kaudella, mutta sopivaa ratkaisua ei vielä löytynyt. Ensi kaudella siis jatkamme ongelman työstämistä.
Ninan kohdalla hyvä valmistautuminen kilpailusuoritukseen alkaa jo matkalta kilpailuihin ja on äärimmäisen tärkeää, että mielentila on oikea jo siinä vaiheessa eikä oma sisäinen puhe pääse lipsahtamaan väärille raiteille. Oikeaan mielialaan pääsemistä täytyy myös harjoitella ja löytää se sopiva keino siihen (esim. oikeanlainen musiikki autossa matkalla kilpailupaikalle).
Kilpailupäivänä Ninan (kuten meidän kaikkien) olisi tärkeää opetella olemaan ilman olettamia tapahtumien kulusta eli lukea itseään ja ajatuksiaan ja päästä eroon ajatuksista kuten esimerkiksi "tämä ei tule onnistumaan kuitenkaan", "kaikki muut ovat paljon parempia kuin minä", "mitä nämä ihmiset oikein ajattelevat minusta".
Tämän tyyppisiin ajatuksiin ja niistä eroon pääsemiseen voisi Ninan tapauksessa auttaa esimerkiksi hyvinkin yksityiskohtainen mielikuvaharjoittelu sekä verryttelyn että itse suorituksen kulusta. Olemme suunnitelleet etsivämme jopa melko yksityiskohtaiset tehtävät verryttelyyn, joilla löydämme hyvän keskittymisen sekä hevoselle että ratsastajalle. Kun tehtävät ovat etukäteen selvillä ja riittävän selkeät, ei ratsastajan tarvitse pohtia, mitä pitäisi tehdä ja mikä voisi olla hyvä vaan tehtävien avulla hevonen vaan lähtisi toimimaan toivotusti ja ratsastaja pääsisi keskittymään olennaisiin asioihin (löytäisi oman kuplan ympärilleen). Pyrimme myös toki talvikauden aikana työstämään hevosta notkeammaksi ja pehmeämmäksi, jolloin myös verryttelyn onnistumisprosentti toivottavasti nousisi ja ratsastajan fiilis hevosesta verryttelyssä paranisi ja siten mieliala pysyisi parempana läpi verryttelyn eikä epätoivoa pääse syntymään.
Kun verryttelyn tehtävät rutinoituvat ja tuovat toivotun lopputuloksen, tulee suorittamiseen rutiinia, joka luo turvallisuudentunnetta ratsastajalle eikä hänen tarvitse miettiä liikaa epäolennaisuuksia. Tämä rutiinien löytyminen toiminee toivottavasti myös hevoseen ja sen fiilikseen. Ja kun onnistumisia sitten tulee, pitää löytää juuri ne asiat, jotka johtivat onnistumiseen ja pyrkiä toistamaan tätä onnistumisen anatomiaa jatkossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti